Kesän juhlia ja kauneutta

Jälleen on se aika vuodesta, kun ihmiset kokoontuvat
viettämään aikaa yhdessä.

Juhannus

Jotkut menevät mökille, jotkut ystäviensä luokse ja
jotkut muuten vain kyläilemään.
Mutta entäpä, jos olisikin kaupunki juhannnus?
Kuinka sen voisi viettää?
Vaikka asuukin kerrostalossa, niin siitäkin huolimatta voi
aivan hyvin viedä oman grillin pihalle ja grillata.
Voi jopa järjestää picnicin keskelle pihaa.
Varsinkin kun piha-alue on kauniin vihreää.

Juhannuksehan on kovin hiljaista, kun monet lähtevät
mökille.
Ja äskettäin sain vinkin, että kaupungissamme järjestetään
aivan ihana tapahtuma juhannuksena.
Tapahtuman nimi on, Juhannuslaituri.

Alla linkki siihen.

http://juhannuslaituri.com/

Kun tuon näin, niin ajattelin heti, että tuonnehan pitää mennä.
Minä, 50-luvun fanittaja, laitan vain kellohelmat päälle, ponnari ojennukseen
ja eikun lavatansseihin.

Kesä on kaunista aikaa. Maisema kukkii ja kaikki on ihanan vihreää.
Luonnossa liikkuminen tekee pirteän olon.
Kerrostalojen pihat eivät aina miellytä silmää, mutta joskus voi sekin
piha näyttää kauniilta kaikessa vihreydessään.

Ja silmää miellyttämään voi laittaa kukkia parvekkeelle.
Minä sain tädiltäni alkukesästä aivan ihanan parvekekukan, joka
nyt kukkii kauniisti.

Hetkeksi loppuu työ, saapuu pitkä, kesäinen yö. Radiosta, Satumaan tango raikaa, siinä on juhannuksen taikaa.

 http://www.youtube.com/watch?v=4iJzBmszxII


 Reijo Taipaleen, Satumaa tangon tahtiin on ihana joskus tanssahdella.

http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&NR=1&v=WE5SrkzxYdY

Ja tietysti ihana, Olavi virran Hopeinen kuu.

Ja jos mieli tekee vähän menevämpää musiikkia, niin tästä siihen lääkettä.

 http://www.youtube.com/watch?v=ffSjFjdg4Ds

Oikein hyvää juhannusta kaikille lukijoilleni. Ja nauttikaa luonnosta.

Siivousvimma

Olen tainnut löytää itsestäni uuden puolen.
Vaikka olenkin elänyt jo hyvän aikaa, niin en ole koskaan
tykännyt siivoamisesta,
Toki olen tehnyt sen pakollisen, ettei pölyt kamalasti
nurkissa pyöri.

Muistan, kun vielä asuin kotona, ja minut ja veljeni käskettiin
siivoamaan.
Koskaan se ei ollut mielekästä, mutta tehtävä oli.
Hyvin usein minun tehtäväni oli mattojen puistelu, muiden
pikkutöiden ohella.

Mutta. Tänään se sitten iski. Siivousvimma.
Koko aamupäivän pesin pyykkiä, sitten oli imuroinnin
vuoro.
Imuroimisen jaoimme kotona olevien kahden lapsen kanssa.
Jokainen teki oman osansa.
Kun asunto on iso, niin on hyvä välillä jakaa tehtäviä.
Ja lapsetkin oppivat, kun heille antaa pieniä askareita.

Sitten olikin kello jo senverran, että ruokaakin pitäisi saada.
Lähdimme käymään kaupassa ja sieltä tultuamme pian jo
hellalla porisi ruokakattilat.

Heti ruoan jälkeen en halunnut levätä, vaan jatkoin siivoamista.
Vuorossa oli keittiö.
Ensin tietysti astiat koneeseen ja loput käsintiskillä.
Sitten pesin vielä lieden ja tiskipöydän ja tietysti näiden
ympärillä olevat seinät.
Ja kyllä nyt keittiö kiiltää. Ihanaa.

Tytär vielä alkoi leipomaan, joten taitaa olla herkkujakin vielä
luvassa tälle päivälle

Nyt olen tyytyväinen. Kello oli 16.00, kun koko asunto oli puunattu.
Nyt annan itselleni luvan huilata loppupäivän.

Tunteita ja tuntemuksia

Tunteet ovat osa ihmisyyttä ja usein hyvin hämmentäviä.
Tunteet tekevät meistä inhimillisä
Rakkaus, viha, ilo, suru, pelko, rohkeus.
Usein tunteet näkyvät meistä ulospäin vaikka itse sitä emme
välttämättä huomaa.
Monet ihmiset eivät edes puhu tunteistaan.


Erilaisia tunteita voi aiheuttaa moni asia. Syntymä, rakastuminen, läheisen kuolema.
Joskus voi käydä niinkin, että joku tunnetila on ikäänkuin "jäänyt päälle".
Ja siitä selvitäkseen saattaa tarvita ulkopuolista apua.

 


Negatiivisillakin tunteilla on tarkoituksensa ja merkityksensä.
Tunteet kertovat viestejä omasta itsestämme.

Esimmerkiksi pelko, on sentyyppinen tunnetila, että sitä ei halua
ääneen sanoa.
Kun tuo tunne osuu kohdalle, niin alkaa miettimään keinoa
selvitä siitä.
Pelko ei tule tyhjästä, jokin sen aina aiheuttaa.
Kun tuon tunteen on selvittänyt itselleen, se varmasti helpottaa tilannetta.

Tunteet ovat tapa ilmaista itseämme.

Ote pienen kirjailijan kirjasta

 Tämä pieni kirjailijan alku, josta olen joskus aiemmin teille
kertonut. Hän on tänne blogiakin kirjoitellut, mutta nyt on
blogikirjoittelu ollut tauolla, koska poikani on alkanut kirjoittaa
kirjaa.
Nähtäväksi jää, saako hän kirjaa valmiiksi.
 Mutta tietysti kannustamme häntä siinä kovasti.
 Eikö niin?
 Tuota kirjaa on kirjoitettu jo pitkä pätkä, poikani luvalla laitan siitä tänne pienen pätkän.
 Tuo pätkä on kirjan alusta.

--------------------------------------------------------------

 

Pienessä kylässä kaikki väki oli innoissaan. He kasasivat vuosituhannen välein rakennettua pimeän yön juhla-aluetta.

                      Kylässä oli muutama pieni puuhökkeli, joissa kaikissa oikein valtavat olkikatot. Mökeissä oli pieni keittotila, jossa pieni tulisija ja pari pientä pöytää, olohuone, jossa pari nojatuolia, pöytä ja kirjahylly täynnä kaikenlaisia kirjoja, makuuhuone, joka oli pyöreä, ja jonka lattia oli täynnä lakanoita ja tyynyjä, joten asukkaat pystyivät hakemaan lakanan, tyynyn ja peiton, ja voivat mennä nukkumaan makuuhuoneen seinän viereen, ja tietenkin talossa oli pieni vessa/kylpyhuone.

Mutta yksi mies ei edes hymyillyt. Hänellä oli tärkeä tehtävä. Hän oli saanut tiedon, että suuren laakson toisella puolella olevasta pimeyden linnasta, on löydetty elämää. Ja juuri tämän miehen piti estää pimeyden sota.

Mies oli noin 87 vuotta vanha, ja hän oli pukeutunut vanhaan harmaaseen pitkään kaapuun, joka peitti kaiken muun paitsi kädet ja pään. Hänellä oli pitkä harmaa parta, joka oli kiinni sekaisissa ja pitkissä harmaissa hiuksissa.

Mies pakkasi tavaroitansa kiireellä, ja lopulta asetti ison tavarasäkkinsä kärryihin. Mies nousi kärryihin, ja lähti liikkeelle.

Kärryt olivat puuta, ja niitä veti kaksi oikein isoa härkää. Kärryissä oli umpipuurenkaat, jotka olivat kärryjen vanhetessa lohkeilleet.

Mies ajoi puroa ylittävän kivisillan. Hän katsoi vielä kerran taaksensa, ja huokaisi. Hän kohotti katseensa edessä kävelevään nuoreen mieheen.

”Minne olet menossa Kenway?” nuori mies kysyi. ”Minun täytyy mennä katsomaan yksi tärkeä asia. Sain tehtävän kuninkaalta.” Kenway sanoi. ”Kuninkaalta? Et voi olla tosissasi. mikä se tehtäväsi oikein on?” mies kysyi. ”Jotain mitä et saisi tietää.” Kenway sanoi. ”Kerro nyt.” mies aneli pyytävällä ilmeellä. ”Minun täytyy mennä katsomaan pimeyden linnasta, mitä siellä tapahtuu. Siellä on nähty liikettä.” Kenway sanoi. ”Todellako? Odota. Minä tulen mukaasi.”

Mies hyppää kärryihin kyytiin ja Kenway lähtee ajamaan eteenpäin.

-----------------------------------------------------------

Olen saanut lukea tuota kirjan alkua jonkun pätkää, ja se vaikuttaa todella mielenkiintoiselta.
Tämän kirjan tekemiseen voi mennä aikaa, mutta sen me suomme tällä nuorelle kirjailijan alulle.
Poikahan on vasta 13-vuotias, mutta  nuoresta iästään huolimatta hän on hyvin lupaava kirjailijan alku.


Kaikki jotka haluavat kannustaa poikaa kirjoittelemaan, voivat laittaa hänelle viestiä tämän blogin kautta!
Hän ei välttämättä juuri nyt omaa blogiaan kirjoittele, kun keskittyy tuon tekstin tuottamiseen.
Joten tämän kautta hän saa terveisenne.


Ja jos joku haluaa käydä lukemassa hänen kirjoittamia lyhyitä tarinoita, niin ne löytyy tästä.


http://juhoblom.blogspot.fi/2011/09/kirotut-merirosvot-luku-1.html


Tuohonkin osoitteeseen voi toki terveisensä jättää.

 

Kätevä emäntä x 2

Kätevä emäntä. Kyllä! Ja vielä kaksi emäntää yhdessä.

Kävimme tyttären kanssa kaupassa ja kylläpä olikin tehokasta
ostamista.
Kävelimme hyllyjen välejä, ja katsoimme tarjouksia.
Vähällä rahalla piti saada ruokaa niin, että riittäisi
usealle päivälle.

Kuinkas kävikään!

Ostimme ison kärryllisen ruokaa, ja saimme ruokaa
viikoksi.
Saldona oli käyttää 50 euroa tehokkaasti.
Tuo saldo täyttyi niin, että jäi 5 senttiä vajaaksi.

Tehokasta!

Nyt uunissa valmistuu tyttäreni valmistama kinkkukiusaus, ja
kylläpä tuleekin herkullinen tuoksu keittiöstä.
Nuoresta iästään huolimatta hän on jo nyt,
todella tehokas emäntä.

Tuossa linkki myös hänen blogiin.

http://idalovesthelife.blogspot.fi/2012/05/lorem-ipsum-dolor-sit-amet-consectetur.html

Tuon kinkkukiusauksen ohjeen saatte lukea vielä myöhemmin tyttäreni blogista.

Pieni lapsi lentokoneessa

Aihe, johon on pakko kommentoida!

Luin eilen uutisen, jossa otsikkona oli:
Känkkäränkkä iski - Kolmevuotias uhmapää poistettiin lentokoneesta.

Mitä ihmettä!

Tuo pieni poika oli sanonut isälleen jälkeenpäin. - Isä ei lennetä, mennään kotiin.
Miksi kukaan ei koneessa, esim. kiinnittänyt tuon pienen pojan huomiota johonkin mukavaan asiaan? Voihan olla, että tuolla pienellä pojalla oli jonkinasteinen lentopelko. Tuonikäinen lapsi ei osaa selvästi ilmaista pelon tunnetta.
Ei pieni kiukuttelu ole syy poistaa koneesta. Eikä suinkaan kolmevuotias ole mikään turvallisuusriski. Lapsen saa kyllä istumaan paikoillaan, kun hänelle antaa miellyttävää tekemistä.

 http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/kankkarankka-iski---kolmivuotias-uhmapaa-poistettiin-lentokoneesta/art-1288473415313.html#comments-anchor

Koneessa on  aina mukana monenlaisia ihmisiä, lentoemoja, stuertteja ja muita.
Miksi ei joku näistä olisi voinut auttaa tuota lapsen isää, ja keksiä nousun
ajaksi tuolle kolmivuotiaalle mielekästä tekemistä.
Näin olisi lapsi istunut rauhallisesti turvavöissä nousun ajan.

Ja muitakin tapauksia on, että pieni lapsi itkee äänekkäästi koneessa.
Kaikki eivät ehkä ymmärrä, että paineenvaihtelut usein sattuvat
pienen lapsen korviin, ja siksi lapsi itkee.
Kyllä se voi joskus vihloa aikuisenkin korvia.

On toki olemassa lentoyhtiöitä, joissa on otettu huomioon vauvaperheet.
Valmismatka on usein helppo ja turvallinen tapa matkata pienen
lapsen kanssa.

Kesällä suosiossa ovat kohteet, jotka ovat lyhyen lentomatkan päässä kuten Kreeta, Rodos ja Turkki.

Lyhyt lentomatka voi olla helpotus paitsi vanhemmille myös kanssamatkustajille: Monelle alle 2-vuotiaalle muutaman tunnin matkustusaika on pitkä eikä se suju itkutta.

Kun olet lähdössä pienen lapsen kanssa matkaan lentokoneella, niin ehkä
kannattaa varmistaa, että koneessa on lapselle tekemistä, niin että lapsi viihtyy
lennon ajan.
Myös lasten korvakipuun löytyy apuja.

Tässä pari vinkkiä.

- Voit kokeilla puuduttavia korvatippoja.
- Tai, Earplanes korvatulppia.

Kaikki eivät kuitenkaan saa apua noistakaan, mutta olen lukenut, että
suurimmalle osalle nuo ovat olleet apu.

Mukavaa ja turvallista matkaa niille, jotka suunnittelevat matkaamista pienen lapsen kanssa.