kävijälaskuri

perjantai 31. joulukuuta 2010

Hyvää uutta vuotta!


Niin paljon mahtui taas vuoteen tähän,jota on jäljellä enää ihan vähän.Sä enkelin siivin uuteen vuoteen kulje ja keskiyöllä toivoen silmäsi hetkeksi sulje.Anna kauniiden toiveiden sua uudelle vuodelle kantaa ja seikkailumielellä katso mitä se sulle antaa.

Pian sanotaan vanhalle vuodelle hyvästit. Unohdetaan surut ja itkut,otetaan uuteen vuoteen mukaan vain ilot ja nauru. Porskutetaan Uuteen Vuoteen rinta rottingilla ja hymy huulilla. 


Säilyttäköön tämä vuosi sen mitä rakastat. Tuokoon uusi sen mitä kaipaat ja vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat.

Onnellista Uutta Vuotta 2011!

maanantai 13. joulukuuta 2010

Joulukiireen keskellä


Joulu lähestyy jo kovaa vauhtia. Sehän on jo ENSI VIIKOLLA!!!!!!!
Paljon on tekemättä ja vielä tämänkin kiireen keskellä joudun tiistaina 14. päivä toimenpiteeseen ja siis sairaalaan päiväksi. Toivon vain, että selviän siitä sen verran hyvin, että voin nauttia joulusta.

Mutta en taida ottaa siitä nyt turhaa stressiä. Eiköhän sitä saada joulu tänäkin vuonna kaikesta huolimatta.
Lunta on tullut mukavasti, joten joululta alkaa näyttää.

Nyt alkaa jo tuoksua pullat, kakut ja piparitkin. Koti on koristeltu valoilla ja lisää laitetaan, kun tuodaan kuusi sisälle.

Varmaan en ehkä ehdi nyt ennen joulua paljon kirjoitella, joten palataan taas, kun kiireet on ohi.

Mutta tällä lyhyellä tekstillä toivotan teille ihanat lukijani oikein mukavaa joulua ♥

maanantai 6. joulukuuta 2010

Hyvää itsenäisyyspäivää


6.12.1917 Suomi itsenäistyi. Kiitokset kaikille niille veteraaneille, jotka taistelivat Suomen puolesta.
Myös minun isoisäni oli taistelemassa Suomen puolesta. Ja lämmin kiitos siitä hänelle ja lämmin muisto sydämessäni hänen muistolleen ♥
Ja kiitos myös kaikille sotaveteraaneillemme.

lauantai 4. joulukuuta 2010

Pienen tytön tarina, osa 8

Pienen tytön tarina jatkuu........

Pienestä tytöstä oli kasvanut jo pieni koululainen. Oli siis aika aloittaa koulunkäynti.
Ensimmäinen koulupävä jännitti pientä tyttöä. Onneksi äiti saattoi hänet kouluun.
Koulun pihalla odotimme sisällepääsyä, ja kun sitten lopulta päästiin sisälle, niin tytön silmät suurenivat hämmästyksestä.
Luokka oli iso huone, jossa oli paljon pieniä pöytiä. Niitä pöytiä kutsuttiin pulpetiksi ;o)
Se olikin aika hassu pöytä, koska siitä sai kannen auki. Sen kannen alla voi säilyttää tärkeitä tavaroitaan, kuten kirjoja, vihkoja ja kyniä.
Jokainen uusi oppilas sai oman pulpetin, josta sitten sai seurata opettajan opetusta.

Luokassa oli seinällä iso taulu, jota tyttö hieman ihmetteli. Taulussa ei ollut mitään kuvia eikä kirjoitusta.
Ensin tutustuimme toisiimme ja opettajaan ja sitten.......... lisää hämmästyksiä pienelle tytölle.

Opettaja alkoi kirjoittamaan ja piirtämään siihen isoon tauluun, joka seinällä oli.
Sitten opettaja kertoi, että tämä on liitutaulu ja tämän avulla hän opettaa oppilaitaan.
Aluksi pieni tyttö ihmetteli, että millaisella kynällä se opettaja tuohon tauluun piirteli.
Kuitenkin tyttö sai tietää, että siihen piirretään liidulla.
Taulusta voi myös pyyhkiä kaikki kuvat ja kirjoitukset pois kostealla sienellä.
Tuo suuri taulu ja sen ihmeet olivat pienelle tytölle tuolloin todella suuria ihmeitä.
Eihän pieni tyttö ollut aiemmin nähnyt mitään vastaavaa.

Päivä kului uusia asioita opiskellen ja sitten tuli ruoka-aika.
Käytävässä kuului jonkinlaista kilinää ja kolinaa, ja ruokakärryhän siellä kolisteli.
Oppilaat menivät jonoon luokkahuoneen ovelle ja jokainen sai tarjottimen, jossa oli päivän ruoka-annos.
Tuolloin syötiin ruoka luokassa, omilla pulpeteillaan.
Myös hieman myöhemmin päivällä tarjottiin koulussa pieni välipala. Usein se oli mehukeitto ja hedelmä.

Niin paljon uusia asioita pieni tyttö oppi koulussa ensimmäisenä päivänä, että kotona tytöllä oli sitten paljon puhuttavaa ja kerrottavaa. Jopa pikkuveli meni hiljaiseksi niitä juttuja kuunnellessa ;o)

Mutta, lisää tarinaa taas ensi kerralla, kun tuo pieni tyttö kaivelee vähän muistoarkkua.

Mistä tuntee joulun?


Niin. Mistä tuntee joulun?

Jouluna kaikilla ihmisillä on, tai ainakin tuntuu olevan paljon kiireempi, kuin muulloin.
Kaikki juoksevat kaupasta kauppaan, etsiessään rakkailleen lahjoja, joilla haluavat muistaa ja miellyttää.
Pitää ehtiä leipoa kakut, pullat piparit ja nekut. Pitää tehdä ruoat ja saada kinkku.
Jouluna koristellaan koti, tuodaan kuusi sisälle, laitetaan ylimääräisiä valoja, kuuseen, ikkunoille ja kuka minnekin.

Jouluna pöydässä on paljon ylimääräisiä ruokia, mitä ei normaali arkena ole.
On makeaa, ja on suolaista.

Lapset odottavat joulua, laskevat päiviä ja kyselevät joskus mitä oudoimpia asioita.
Usein lapsista näkee, että he alkavat olla hermostuneita, kun aattoon on vielä muutamakin päivä.
On ihan hyvä, että on keksitty joulukalenterit, josta lapset näkevät montako yötä sinne jouluun vielä on.

Mutta niin. Mistä siis tuntee joulun?

Joulu on piparin ja kakkujen tuoksua.
Joulu on kauniita koristeita.
Joulu on rakkaiden muistamista,
Joulu on yhdessäoloa rakkaiden kanssa.
Joulu on punaisia lakkeja ja punaisia nuttuja.
Joulu on tonttuja ja joulupukin vierailua.
Joulu on jo lähellä. Nyt on siis syytä olla kilttinä, niin lasten kuin aikuistenkin ;o)
Haluankin antaa kaikille lukijoilleni lahjaksi tämän ihanan joulukalenterin.
Osa ehkä jo tietääkin tuon, mutta minusta se on niin ihana, että haluan jakaa tuon tiedon kaikille ;o)
Linkki siihen on tuossa alla.
http://joulukalenteri.positiivarit.fi/index.html

Oikein ihanaa ja sydämellisen lämmintä joulun odotusta kaikille ihanille lukijoilleni.